"rauhankriisiin"
väkivaltaisista yhteiskunnallisista konflikteis-
ta? Rauhaan palaamisen ongelmia on luotu
kuvaamaan termi "rauhankriisi". Gradussani
tarkastelen, miten modernisoituva suomalai-
nen paikallisyhteisö toipui sisällissodan ai-
heuttamasta väkivaltaisesta konfliktista. Tut-
kimuspaikkakuntana on Koillis-Hämeessä si-
jaitseva, yhden paperitehtaan ympärille ra-
kentunut työläistaajama Mänttä, jonka väestö
oli jakautunut valkoiseen tehtaan johtoon ja
virkamiehistöön sekä punaisiksi koettuihin
työläisiin. Mänttää koskettivat myös sisällis-
sodan aikaiset terroriteot. Keskeisellä sijalla
tarkastelussa ovat yhteiskunnalliset ja men-
taaliset hierarkiat, yhteisön kahtiajako voitta-
jiin ja häviäjiin, murtuva patriarkaalisuus ja
kansalaisen ihanteeksi. Mäntässä tehdasyhtiö
G. A. Serlachius Oy:n hallitsevan aseman kaut-
ta purkautui voittaneen puolen katkeruus tiuk-
kana kontrollipolitiikkana. Työväestö passi-
voitui, ja työväenjärjestöt kamppailivat jäsen-
pulan kanssa. Järjestäytynyt työläinen kantoi
harteillaan hävinneen puolen kollektiivisen
häpeän taakkaa. Työväenliike pysyi hengissä
keskittymällä kunnallispolitiikkaan ja työvä-
en sivistyskasvatukseen.
sodan kriisistä "rauhankriisiin". Mänttäläisen pai-
kallisyhteisön selviytymiskeinot sisällissodan jäl-
keen 19181934. Jyväskylän yliopisto, historian ja
etnologian laitos, Suomen historia, 2007.
Uudet haasteet tarvitsevat uusia ratkaisuja. Sosialidemokratia on
aina muuttanut maailmaa. Sen voima on kansanliikkeessä. Siinä on
myös sen tulevaisuus. Se tarjoaa rakentavan vaihtoehdon.